
Lämpöpumpun asennus on kolmen ammattikunnan työtä, ja sähköasentajan osuus on niistä se, jonka tilaaja useimmin unohtaa kysyä tarjouksessa. Kylmäaineputket ja kylmäainetäyttö kuuluvat Tukesin kylmäalan pätevyyden haltijalle, vesikierto ja ilmanvaihto LVI-urakoitsijalle, ja kiinteä sähkösyöttö keskuksesta laitteelle sähköurakoitsijalle, jolla on Tukesin toimintailmoitus. Sulpun tiedotteen (11.8.2026) mukaan Suomessa on lähes kahden miljoonan asennetun lämpöpumpun kanta ja alkuvuonna 2026 toimitettiin 74 000 laitetta, 63 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, joten työnjako koskee tänä vuonna kymmeniä tuhansia kotitalouksia. Tässä artikkelissa käydään läpi, kuka saa tehdä minkä osan ilmalämpöpumpussa, ilma-vesilämpöpumpussa, maalämmössä ja poistoilmalämpöpumpussa, mitä tarjouksesta pitää löytyä, mitkä paperit saat valmiista työstä ja miten kotitalousvähennys lasketaan työn osuudesta.
Sisällys
Kolme pätevyyttä, kolme rekisteriä
Kylmäosuus. Tukesin kylmäalan UKK:n mukaan kylmäalan asennus- ja huoltotöitä ei voi tehdä ilman kylmäalan pätevyyttä, ja pelkkä asentajan henkilökohtainen pätevyys ei riitä yritykselle: yrityksellä pitää olla pätevä vastuuhenkilö ja Tukesille tehty kylmälaiteliikkeen toimintailmoitus. Pätevyys jakautuu kylmäainemäärän mukaan: alle 3 kilon laitteet ja vähintään 3 kilon laitteet vaativat eri tason, eikä alemman tason pätevyydellä saa asentaa isompaa laitetta, ellei laitteessa ole useita erillisiä alle 3 kilon kylmäpiirejä. Tukesin rekisterisivun mukaan kuluttaja voi tarkistaa yrityksen toimintaoikeudet kylmälaiteliikkeiden rekisteristä nimellä tai Y-tunnuksella ja asentajan pätevyyden henkilörekisteristä.
Sähköosuus. Tukesin sähkötyö- ja urakointisivun mukaan kiinteiden sähköasennusten rakentaminen vaatii oikeuden tehdä sähkötöitä: yrityksellä pitää olla Y-tunnus, palkkasuhteessa oleva sähkötöiden johtaja, jolla on S1-, S2- tai S3-pätevyystodistus, ja Tukesin asiointipalvelussa tehty toimintailmoitus. Tukes toteaa erikseen, että alihankkija tarvitsee oman sähkötöiden johtajan, eli lämpöpumppuliikkeen käyttämä sähkömies ei voi toimia pumppuliikkeen johtajan alaisuudessa. Rekisteri on osoitteessa rekisterit.tukes.fi/toiminnanharjoittajat. Tukesin maallikkotyösivun pääperiaate on, että tavallinen sähkönkäyttäjä ei saa tehdä kiinteitä sähköasennuksia, ei edes vaihtaa kiinteää pistorasiaa.
LVI-osuus. Vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän putkityöt, varaajan kytkentä ja poistoilmalämpöpumpun kanavointi ovat LVI-työtä. Motivan poistoilmalämpöpumppusivun (19.8.2026) mukaan laite vaatii toimiakseen vähintään poistoilmanvaihtokanaviston ja riittävän ilmavirtauksen, ja ilmamäärät pitää ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa mitoituksessa. LVI-työlle ei ole Tukesin kaltaista pätevyysrekisteriä, joten tilaajan tarkistuskeino on referenssit ja laitevalmistajan valtuutus.
Mikä osa kuuluu kenelle laitetyypeittäin
Ilmalämpöpumppu. Kylmäasentaja asentaa ulko- ja sisäyksikön, vetää kylmäaineputket ja tekee täytön. Sähköasentaja tuo syötön keskuksesta ulkoyksikölle tai asentaa vikavirtasuojatun pistorasian. Yksityiskohdat, oma ryhmä ja 30 mA vikavirtasuoja, on käyty läpi artikkelissa Ilmalämpöpumpun sähköliitäntä, ja kahden pätevyyden tarkistus artikkelissa Ilmalämpöpumpun sähköasennus: milloin tarvitset sähköasentajan. LVI-urakoitsijaa ei tarvita.
Ilma-vesilämpöpumppu. Kylmäasentaja tekee ulkoyksikön ja kylmäainepiirin, jos laite on jaettu malli; monoblock-mallissa kylmäpiiri on tehtaalla suljettu ja vain vesiputket tulevat sisälle. LVI-urakoitsija kytkee laitteen varaajaan ja lämmitysverkostoon. Motivan ilma-vesilämpöpumppusivun (19.8.2026) mukaan rinnakkaisena lämmitysjärjestelmänä käytetään yleensä laitteen omia sähkövastuksia, ja vastuksen tai muun varalämmityksen tehon on riitettävä huipputarpeeseen. Juuri nuo vastukset ovat sähköasentajan syy: ne mitoittavat syöttökaapelin ja sulakkeen, ei kompressori.
Maalämpö. Poraus ja keruuputkisto ovat porausurakoitsijan työtä, ja Motivan maalämpösivun (19.8.2026) mukaan maalämpöputkiston asentaminen edellyttää rakentamislupaa kunnalta. LVI-urakoitsija kytkee pumpun lämmitysverkostoon ja käyttöveteen. Sähköasentaja tuo kolmivaihesyötön ja kytkee kompressorin, vastukset ja ohjauksen. Kylmäpiiri on tehtaalla suljettu, mutta huolto- ja korjaustyö kylmäpiiriin kuuluu kylmäalan pätevyyden haltijalle.
Poistoilmalämpöpumppu. LVI-urakoitsija tekee kanavoinnin ja vesikytkennät, sähköasentaja syötön. Motivan mukaan loput lämmitysenergiasta tuotetaan yleensä laitteen sisäisillä sähkövastuksilla, ja joissakin malleissa lämmityspiirin lämpö tulee pelkästään vastuksista, joten syöttö mitoitetaan vastusten mukaan.
Maalämmön sulakekoko ja kuormanohjaus
Maalämpöpumppu on ainoa kotitalouden laite, jonka takia pääsulakkeen koko joudutaan usein tarkistamaan ennen ostopäätöstä. Motivan maalämpösivun mukaan ennen hankintapäätöstä on tarkistettava verkkoyhtiöltä, riittääkö nykyinen pääsulake, vai pitääkö sulaketta suurentaa, hankkia käynnistysvaiheen maksimivirtaa rajoittava pehmokäynnistin tai valita invertteriohjattu malli. Motivan mukaan pumppu mitoitetaan tuottamaan noin 95–99 prosenttia vuotuisesta lämmöntarpeesta, ja loput 1–5 prosenttia tuotetaan vara- tai lisälämmitysvastuksella. Kovimmalla pakkasella kompressori ja vastukset käyvät yhtä aikaa, ja silloin pääsulake joko kestää tai ei.
Energiaviraston mittaussivun mukaan uusissa etämittauslaitteistoissa on vuoden 2026 alusta kuormanohjausrele, paitsi käyttöpaikoissa, joiden pääsulake on yli 3×36 A, tai yli kahden asunnon asuinrakennuksissa. Sähköasentajan työtä on kytkeä pumpun vastukset tai lämminvesivaraaja releen ohjaukseen, jos verkkoyhtiö sitä tarjoaa, ja asentaa laitteen oma kuormanvahti, joka pudottaa vastuksia kun kiuas tai sähköauton lataus on päällä. Jos keskus on 1970-luvulta eikä siinä ole tilaa kolmivaiheryhmälle, pumpun asennus muuttuu keskusremontiksi; hintataso on sivulla Sähkökeskuksen uusimisen hinta.
Mitä tarjouksessa pitää lukea
Lämpöpumppuliike myy yleensä kokonaisuuden ja ostaa sähkö- ja LVI-osuuden alihankintana. Tarjouksesta pitää siksi löytyä viisi asiaa:
- Kuka tekee sähkötyön: yrityksen nimi ja Y-tunnus, jolla toimintailmoitus on Tukesin rekisterissä, ei pelkkä ”sähkötyöt sisältyvät”.
- Mitä sähkötyö sisältää: uusi ryhmä keskukselta, sulakekoko, vikavirtasuoja, kaapelireitti ja läpivienti. Jos keskuksessa ei ole tilaa, lukeeko tarjouksessa keskuksen laajennus vai jääkö se lisätyöksi.
- Kuka tekee kylmätyön ja millä pätevyydellä: yritys kylmälaiteliikkeiden rekisterissä ja asentaja pätevyysrekisterissä.
- Kuka tekee LVI-osuuden ja sisältyykö varaaja, pumppuryhmä ja verkoston tasapainotus.
- Mitkä asiakirjat luovutetaan: käyttöönottotarkastuspöytäkirja, kylmäaineen asennustodistus ja käyttöohjeet.
Tilaa mieluummin yksi sopimuskumppani, joka vastaa kaikista kolmesta osuudesta, kuin kolme erillistä. Silloin on yksi osapuoli, jolle takuureklamaatio osoitetaan.
Mitkä paperit saat valmiista työstä
Tukesin käyttöönottotarkastussivun mukaan käyttöönottotarkastuksen tekijän on oltava sähköalan ammattihenkilö, ja pöytäkirja luovutetaan sähkötyön tilaajalle. Pöytäkirjasta pitää Tukesin mukaan löytyä kohteen tunnistetiedot, rakentajan ja sähkötöiden johtajan nimet ja yhteystiedot, sovelletut standardit, tarkastusmenetelmät, mittaustulokset, selvitys sähkölaitteiston säännösten ja määräystenmukaisuudesta sekä tarkastajan allekirjoitus. Tukes rajaa pöytäkirjavaatimuksen ulkopuolelle vain vähäiset työt, kuten yksittäisen asennuskalusteen vaihdon tai lisäyksen; uusi ryhmä lämpöpumpulle ei ole vähäinen työ. Varmennustarkastus on eri asia: Tukesin mukaan sitä ei vaadita enintään kahden asuinhuoneiston asuinrakennukselle eikä sen muutostöille, mutta laajemmissa kohteissa, kuten silloin kun suojaava sulake on yli 35 A, sen tekee valtuutettu tarkastaja. Käyttöönottotarkastus on sen sijaan aina pakollinen, ja sen tekee sähköurakoitsija ennen käyttöönottoa.
Kylmäosuudesta saat asentajan allekirjoittaman asennustodistuksen, jossa on laitteen tiedot, kylmäaineen tyyppi ja määrä sekä asentajan pätevyystunnus. Laitevalmistajat sitovat takuun tähän todistukseen. Maalämmössä mukaan tulee lisäksi porausraportti ja keruupiirin painekoe. Pyydä kaikki kolme paperia samalla kertaa ja säilytä ne sähkökeskuksen vieressä; vakuutusyhtiö ja seuraava ostaja kysyvät niitä.
Kotitalousvähennys työn osuudesta
Kotitalousvähennys koskee vain työn osuutta, ei laitetta, kylmäainetta eikä kaapelia. Verohallinnon mukaan vähennys yrityksiltä ostetuista palveluista on vuosina 2026 ja 2027 40 prosenttia, enimmäismäärä 2 100 euroa ja omavastuu 150 euroa henkilöä kohti, ja korotus koskee takautuvasti kaikkea 1.1.2026 jälkeen maksettua työtä. Eduskunta hyväksyi muutoksen 15.9.2026 (HE 113/2026). Siksi tarjouksessa ja laskussa on oltava työn osuus eriteltynä jokaisesta kolmesta osuudesta: kylmäasennus, LVI-työ ja sähkötyö. Kahden omistajan talossa vähennys lasketaan kummallekin erikseen. Laskentaesimerkit ovat artikkelissa Kotitalousvähennys sähkötöissä.
Löydä lämpöpumpun sähköasentaja omalta paikkakunnalta
Sähköportaali listaa lämpöpumppujen sähkökytkentöjä tekevät yritykset paikkakunnittain, esimerkiksi lämpöpumppuasentajat Helsingissä ja lämpöpumppuasentajat Oulussa. Tarkista yritys Tukesin urakoitsijarekisteristä ennen tilausta ja pyydä tarjous, jossa sähköosuus on eritelty: Tarjouspyyntö.
Usein kysyttyä
Saako lämpöpumppuliike tehdä sähkötyön itse?
Vain jos yrityksellä on Tukesin rekisterissä oma sähkötöiden johtaja ja toimintailmoitus sähkötöistä. Tukesin mukaan alihankkija tarvitsee oman sähkötöiden johtajan, joten pumppuliikkeen asentaja ei voi tehdä kiinteää kytkentää toisen yrityksen johtajan alaisuudessa. Tarkista yritys osoitteesta rekisterit.tukes.fi.
Tarvitseeko maalämpöpumppu kylmäalan pätevyyden?
Asennuksessa kylmäpiiri on tehtaalla suljettu, mutta kaikki kylmäpiiriin kohdistuva huolto- ja korjaustyö vaatii Tukesin mukaan kylmäalan pätevyyden, ja vähintään 3 kilon kylmäainemäärä vaatii ylemmän tason. Sähkö- ja LVI-osuus kuuluvat omille urakoitsijoilleen.
Mitä papereita lämpöpumpun asennuksesta pitää saada?
Sähkötyöstä käyttöönottotarkastuspöytäkirja mittaustuloksineen, kylmätyöstä asentajan allekirjoittama asennustodistus ja laitteesta käyttöohjeet. Tukesin mukaan pöytäkirja luovutetaan tilaajalle, ja uusi ryhmä lämpöpumpulle ei ole vähäinen työ, josta pöytäkirjan voisi jättää tekemättä.
Lähteet
- Tukes, Sähkötyöt ja urakointi: https://tukes.fi/sahko/sahkotyot-ja-urakointi
- Yritys tarvitsee Y-tunnuksen, ”Palkkasuhteessa sähkötöiden johtaja, jolla on suomalainen pätevyystodistus (S1, S2 tai S3)” ja ”Toimintailmoitus sähkötöistä Tukesin asiointipalvelussa tehtynä”. ”Sähkötöiden johtajan on oltava sähkötöitä tekevän yrityksen palveluksessa.” Alihankkija tarvitsee oman sähkötöiden johtajan. Rekisteri: https://rekisterit.tukes.fi/toiminnanharjoittajat
- Tukes, Sähköasennusten käyttöönottovaiheen tarkastukset: https://tukes.fi/sahko/sahkoasennusten-kayttoonottovaiheen-tarkastukset
- ”Käyttöönottotarkastuksen tekijän on oltava sähköalan ammattihenkilö.” ”Käyttöönottotarkastuspöytäkirja luovutetaan sähkötyön tilaajalle.” Pöytäkirjan sisältö (kohde, rakentaja ja sähkötöiden johtaja, standardit, menetelmät, tulokset, ”selvitys sähkölaitteiston säännösten ja määräystenmukaisuudesta”, allekirjoitus). Vähäiset työt: ”yksittäisen asennuskalusteen vaihdosta tai lisäyksestä”. Varmennustarkastus: ”Paritaloa suurempien asuinrakennusten” ja ”pääsulakkeiltaan yli 35A:n”.
- Tukes, Usein kysyttyä kylmäalasta: https://tukes.fi/tietoa-tukesista/usein-kysytyt-kysymykset/usein-kysyttya-kylmaalasta
- ”kylmäalan asennus- ja huoltotöitä ei voi tehdä ilman kylmäalan pätevyyttä”. Henkilöpätevyys ei riitä yritykselle: ”Yrityksellä tulee olla pätevä vastuuhenkilö” ja ”on tehtävä kylmälaiteliikkeen toimintailmoitus sähköisessä asioinnissa”. Alle 3 kg:n pätevyydellä ei saa asentaa vähintään 3 kg:n laitetta, paitsi ”kun laitteessa on useita erillisiä kylmäpiirejä, joissa jokaisessa kylmäainemäärä on alle 3 kg”.
- Tukes, Kylmäalan rekisterit: https://tukes.fi/kylmaalan-rekisterit
- ”Voit tarkastaa rekisteristä kylmälaiteliikkeen toimintaoikeudet.” ”Rekisteristä voi hakea tietoja yrityksen nimellä tai Y-tunnuksella.” Henkilörekisteri: ”Voit tarkastaa rekisteristä, että henkilöllä on asianmukainen pätevyys tehdä kylmäalan töitä.”
- Tukes, Mitä sähkötöitä saan tehdä itse: https://tukes.fi/kodin-sahkoturvallisuus/mita-sahkotoita-saan-tehda-itse
- ”Pääperiaate on, että tavallinen sähkönkäyttäjä ei saa tehdä kiinteitä sähköasennuksia.” ”Edes kiinteää pistorasiaa tai valokatkaisijaa ei saa vaihtaa.”
- Motiva, Maalämpöpumppu (päivitetty 19.8.2026): https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/rakentaminen/lammitysjarjestelman_valinta/lammitysmuodot/maalampopumppu
- ”Ennen hankintapäätöstä on tarkistettava oman talon sähkönsiirrosta vastaavalta verkkoyhtiöltä” pääsulakkeen riittävyys; vaihtoehtoina ”pehmokäynnistin” tai ”tasavirtaohjattu (inverter) maalämpöpumppumalli”. ”Loput 1–5 prosenttia tuotetaan maalämpöpumpun vara/lisälämmitysvastuksella.” ”Maalämpöputkiston asentaminen edellyttää rakentamislupaa kunnalta.”
- Motiva, Ilma-vesilämpöpumppu (päivitetty 19.8.2026): https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/rakentaminen/lammitysjarjestelman_valinta/lammitysmuodot/ilma-vesilampopumppu
- ”Yleensä rinnakkaisena lämmitysjärjestelmänä käytetään ilma-vesilämpöpumpun omia sähkövastuksia.” Vastuksen tehon riitettävä huipputarpeeseen.
- Motiva, Poistoilmalämpöpumppu (päivitetty 19.8.2026): https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/rakentaminen/lammitysjarjestelman_valinta/lammitysmuodot/poistoilmalampopumppu
- ”loput tarvittavasta lämmitysenergiasta tuotetaan yleensä PILP:n sisäisillä sähkövastuksilla”. ”vaatii toimiakseen vähintään poistoilmanvaihtokanaviston sekä riittävän ilmavirtauksen”. ”Ilmamäärien suuruus tulee ottaa huomioon suunnitteluvaiheessa lämpöpumpun mitoituksessa.”
- Sulpu, Lämpöpumppumyynti vahvassa kasvussa Suomessa alkuvuonna (+63 %) (11.8.2026): https://www.sulpu.fi/lampopumppumyynti-vahvassa-kasvussa-suomessa-alkuvuonna-63/
- ”Tammi–kesäkuussa toimitettiin yhteensä 74 000 lämpöpumppua”, +63 %; ”lähes 2 miljoonan asennetun lämpöpumpun kanta”. Tyypeittäin kasvu: ilmalämpö +71 %, poistoilma +29 %, ilma-vesi +21 %, maalämpö +18 %.
- Energiavirasto, Sähkön mittaus: https://energiavirasto.fi/sahkon-mittaus
- ”Kuormanohjaustoiminnallisuus on käytössä asennetuilla uusilla etämittauslaitteistoilla vuoden 2026 alusta alkaen.” ”Uudet etämittauslaitteistot sisältävät kuormanohjaustoiminnallisuuden mahdollistavan kuormanohjausreleen.” Poikkeus: yli 3×36 A:n pääsulakkeet, yli kahden asunnon asuinrakennukset.
- Verohallinto, Kotitalousvähennyksen määrä (päivitetty 13.10.2026): https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/vahennykset/kotitalousvahennys/kotitalousvahennyksen-maara/
- Valtioneuvosto, Kotitalousvähennys nousee (hallituksen esitys): https://valtioneuvosto.fi/-/10623/kotitalousvahennys-nousee
- ”Vähennys nousee yrityksiltä ostetuista palveluista 35 prosentista 40 prosenttiin”, enimmäismäärä ”1 600 eurosta 2 100 euroon tänä ja ensi vuonna”, ”omavastuu pysyy ennallaan 150 eurossa”, voimaan ”takautuvasti 1.1.2026 lähtien”.
- Vero.fi, Kotitalousvähennys (päivitetty 13.10.2026): https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot-ja-vahennykset/kotitalousvahennys/
- Enimmäismäärä 2 100 euroa vuosina 2026 ja 2027, omavastuu 150 euroa henkilöä kohti.